En oo hirveen hyvä valokuvaamaan jokaista tekemääni voileipää ja jokaista näkemääni mustikanvarpua, mut en voinut yhtenä aamuna olla vielä palaamatta takasin kotiin hakemaan kameraa kun oli vaan niin kaunista.
Mun kamera tosin söi kaikki muut kuvat, paitsi tän yhden. Mut fiilis oli ihana, aamun hämärä ja koskemattomat (avomiehen jalanjälkiä lukuun ottamatta) lumipeitteet. Rakastan noita huurteisia puita!
Ollaan myös ostettu vihdoin oma lumikola (tai kolan ja lapion yhdistelmä) ja harja ja päätetty pitää oma piha siistinä lumesta. Kun muutettiin tähän, oli takapiha niin täynnä lunta että vielä huhtikuussakin paljastu jotain leluja, joita edelliseltä asukkaalta oli "unohtunut" tänne.
Haaveilen, että ehtisin vielä tänä talvena pulkkailemaan ja rakentamaan lumiukon. Ja tekemään jäälyhdyn! Ostettiin jo sopiva ämpärikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti